Pohjoinen Kalaseura ry

  Etusivu
Ilmoitustaulu
Artikkelit
  Kalalajeja
Kalapaikkoja
Pohj. Jokia
Pohj. Järviä
Jäsenyys
Kuvia
Linkit

Pohjoisia jokia

Suomessa on noin 20 000 jokikilometriä. Pitkiä rakentamattomia jokiosuuksia ovat mm. Tornion-Muonionjoki, Ivalojoki, Tenojoki, Ounasjoki, Simojoki ja Kiiminkijoki. Joki- ja puroluonnot ovat mm. vaelluskaloille tärkeitä lisääntymis- ja poikastuotantoalueita sekä edustavat yleensä kaloille, vesieliöille ja pohjaeläimille merkittäviä elinalueita ja vaellusmahdollisuuksia.
Väestönkasvu ja teollistuminen ovat tuoneet jokiluontoon paljon kuormitus- ja rasitetekijöitä. Tuhansien vuosien aikana syntyneet jokisysteemit eliöineen ovat ajallisesti murto-osassa kehityksestään kokeneet järisyttäviä muutoksia.

Joki
Pituus
(km)
Muuta
(sarake sisältää vapaamuotoista tietoa)
Pyhäjoki
160

Perämereen laskeva SAP -lohijoki

Siikajoki
150

Saa alkunsa latvapuroilta ja laskee Perämereen. Joen tulvimiseksi on rakennettu 1960-luvulla Uljuan tekoallas. Vaellusesteenä Pöyryn voimalaitos n. 35km merestä, jossa kaksi kalaporrasta.

Oulujoki
110

Oulujärvestä perämereen laskeva entinen suurlohijoki. Joki on valjastettu energiantuotantoon 9:llä voimalaitoksella.
1. kalatie valmistui 2003 Oulun Merikoskeen

Kiiminkijoki
170

Puolangan Kivijärvestä Perämereen laskeva SAP -lohijoki.

Iijoki
330

Taivalkosken Jokijärvestä Perämereen laskeva energiantuotantoon 5:llä voimalaitoksella valjastettu entinen lohijoki. Ei kalateitä.

Kuivajoki
50

Oijärvestä Perämereen laskeva SAP-lohijoki.

Simojoki
180

Simojärvestä Perämereen laskeva SAP -lohijoki

Kemijoki
~500

Vielä 1940-luvun lopulle Euroopan mahtavimpiin lohijokiin kuulunut Kemijoki on valjastettu energiantuotantoon. Voimalaitoksia puolentoistakymmentä.
Vuonna 1992 on rakennettu kalatie yhteen voimalaitokseen (Isohaara)

Ounasjoki
330

Ounasjärvestä Kemijokeen Rovaniemellä yhtyvä entinen lohijoki.

Torniojoki
180

Muonionjoen jatkeena Perämereen laskeva Suomen ja Ruotsin rajajoki. Vesistö kuuluu SAP-ohjelmaan. Potentiaalia yhdeksi Euroopan mahtavimmista lohijoista.

Siuruanjoki
120

Iijokeen Yli-Iissä laskeva sivuhaara.

Livojoki
125

Laskee Posion Livojärvestä Iijokeen.

Kostonjoki
40

Laskee Kostonjärvestä Taivalkoskella Iijokeen.

Kuusinkijoki
35

Kuusamon Vuotungista Venäjän puolella Oulankajokeen yhtyvä taimenjoki. Kalojen vaellusta haittaa Vuotungin voimalaitos.

Kitkajoki
40

Ala-Kitkajärvestä Oulankajokeen laskeva taimenjoki. Taimenen nousu pysähtyy mahtavaan Jyrävään.

Oulankajoki
~100

Sallan kunnan puroista alkunsa saava, Venäjän Paanajärveen laskeva taimenjoki. Taimenen nousu pysähtyy pääosin Kiutakönkäällä.

Ivalojoki
170

Pienistä tunturipuroista alkunsa saava ja Inarijärveen laskeva kultainen joki.

Juutuanjoki
20

Inarijärveen laskeva taimenjoki.

Könkämäeno
90

Kilpisjärvestä Muonionjokeen yhtyvä Suomen ja Ruotsin rajajoki Käsivarressa.

Lätäseno
60

Muonionjokeen laskeva Käsivarren tunturijoki.

Poroeno

Lätäsenoon laskeva Käsivarren tunturijoki

Näätämöjoki
50

Iijärvestä Opukasjärven kautta Jäämereen laskeva lohijoki.

Tenojoki
150

Karigasniemeltä Jäämereen laskeva yksi Euroopan mahtavimmista lohijoista.

Inarijoki
80

Karigasniemeltä ylävirtaan jatkuva Tenojoen yläjuoksu.

Utsjoki
60

Tenojokeen laskeva lohijoki.

SAP= Salmon Action Plan. Projektiin kuuluu jokia, joiden elvyttämisen tavoitteena on saavuttaa jokiin puolet merilohen potentiaalisesta luonnontuotannosta vuoteen 2010 mennessä.

Kirjallisuutta ja lähteitä

Suomen luonto
Ympäristöhallinto: http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy379/sy379.htm