Suomessa on noin 20 000 jokikilometriä.
Pitkiä rakentamattomia jokiosuuksia ovat mm. Tornion-Muonionjoki,
Ivalojoki, Tenojoki, Ounasjoki, Simojoki ja Kiiminkijoki. Joki- ja puroluonnot
ovat mm. vaelluskaloille tärkeitä lisääntymis- ja
poikastuotantoalueita sekä edustavat yleensä kaloille, vesieliöille
ja pohjaeläimille merkittäviä elinalueita ja vaellusmahdollisuuksia.
Väestönkasvu ja teollistuminen ovat tuoneet jokiluontoon paljon
kuormitus- ja rasitetekijöitä. Tuhansien vuosien aikana syntyneet
jokisysteemit eliöineen ovat ajallisesti murto-osassa kehityksestään
kokeneet järisyttäviä muutoksia.
Joki |
Pituus
(km) |
Muuta
(sarake sisältää vapaamuotoista tietoa) |
| Pyhäjoki |
160
|
Perämereen laskeva SAP -lohijoki
|
| Siikajoki |
150 |
Saa alkunsa latvapuroilta ja laskee Perämereen. Joen tulvimiseksi
on rakennettu 1960-luvulla Uljuan tekoallas. Vaellusesteenä
Pöyryn voimalaitos n. 35km merestä, jossa kaksi kalaporrasta.
|
| Oulujoki |
110 |
Oulujärvestä perämereen laskeva entinen suurlohijoki.
Joki on valjastettu energiantuotantoon 9:llä voimalaitoksella.
1. kalatie valmistui 2003 Oulun Merikoskeen
|
| Kiiminkijoki |
170 |
Puolangan Kivijärvestä Perämereen laskeva SAP
-lohijoki.
|
| Iijoki |
330 |
Taivalkosken Jokijärvestä Perämereen laskeva energiantuotantoon
5:llä voimalaitoksella valjastettu entinen lohijoki. Ei kalateitä.
|
| Kuivajoki |
50 |
Oijärvestä Perämereen laskeva SAP-lohijoki.
|
| Simojoki |
180 |
Simojärvestä Perämereen laskeva SAP -lohijoki
|
| Kemijoki |
~500 |
Vielä 1940-luvun lopulle Euroopan mahtavimpiin lohijokiin
kuulunut Kemijoki on valjastettu energiantuotantoon. Voimalaitoksia
puolentoistakymmentä.
Vuonna 1992 on rakennettu kalatie yhteen voimalaitokseen (Isohaara)
|
| Ounasjoki |
330 |
Ounasjärvestä Kemijokeen Rovaniemellä yhtyvä
entinen lohijoki.
|
| Torniojoki |
180 |
Muonionjoen jatkeena Perämereen laskeva Suomen ja Ruotsin
rajajoki. Vesistö kuuluu SAP-ohjelmaan. Potentiaalia yhdeksi
Euroopan mahtavimmista lohijoista.
|
| Siuruanjoki |
120 |
Iijokeen Yli-Iissä laskeva sivuhaara.
|
| Livojoki |
125 |
Laskee Posion Livojärvestä Iijokeen.
|
| Kostonjoki |
40 |
Laskee Kostonjärvestä Taivalkoskella Iijokeen.
|
| Kuusinkijoki |
35 |
Kuusamon Vuotungista Venäjän puolella Oulankajokeen
yhtyvä taimenjoki. Kalojen vaellusta haittaa Vuotungin voimalaitos.
|
| Kitkajoki |
40 |
Ala-Kitkajärvestä Oulankajokeen laskeva taimenjoki.
Taimenen nousu pysähtyy mahtavaan Jyrävään.
|
| Oulankajoki |
~100 |
Sallan kunnan puroista alkunsa saava, Venäjän Paanajärveen
laskeva taimenjoki. Taimenen nousu pysähtyy pääosin
Kiutakönkäällä.
|
| Ivalojoki |
170 |
Pienistä tunturipuroista alkunsa saava ja Inarijärveen
laskeva kultainen joki.
|
| Juutuanjoki |
20 |
Inarijärveen laskeva taimenjoki.
|
| Könkämäeno |
90 |
Kilpisjärvestä Muonionjokeen yhtyvä Suomen ja
Ruotsin rajajoki Käsivarressa.
|
| Lätäseno |
60 |
Muonionjokeen laskeva Käsivarren tunturijoki.
|
| Poroeno |
|
Lätäsenoon laskeva Käsivarren tunturijoki
|
| Näätämöjoki |
50 |
Iijärvestä Opukasjärven kautta Jäämereen
laskeva lohijoki.
|
| Tenojoki |
150 |
Karigasniemeltä Jäämereen laskeva yksi Euroopan
mahtavimmista lohijoista.
|
| Inarijoki |
80 |
Karigasniemeltä ylävirtaan jatkuva Tenojoen yläjuoksu.
|
| Utsjoki |
60 |
Tenojokeen laskeva lohijoki.
|
SAP= Salmon Action Plan. Projektiin kuuluu jokia, joiden elvyttämisen
tavoitteena on saavuttaa jokiin puolet merilohen potentiaalisesta luonnontuotannosta
vuoteen 2010 mennessä.