Perho-ongella
Siika
Sunnuntai-ilta. Siiat saapuivat täsmällisesti samoja rantavirtoja nousten. Vavat pinkosivat siimamme hellästi vedenpinnalle, uusi heitto seuraa aina edellistä. Heittäjä vaihtuu. Perhot vaihtuvat. Siiat katoavat. Joki virtaa hiljaa.
Maanantai, aamuyö. Ensin saapuvat pikkusiiat. Viimeisinä isot. Kokeilu jatkuu, käsi väsyy, silmä uupuu. Teltassa on väsyneitä miehiä.
Maanantai-ilta.
"Se tuli taas !" Antti huudahti. Uitamme perhomme vuorotellen aivan isompien siikojen suuhun, mutta ne väistävät ja napostelevat tarkasti pohjasta jotain..päivänkorennon nymfejä kenties. Jotain hyvin pientä. Pikkusiikojen havitellessa tarjottua perhoa, on perho tempaistava pois, sillä kun pikkusiika kiinnijäädessään temppuilee siimannokassa, karkaavat isot välitömästi alavirtaan.
Tiistai, aamuyö. Olen kokeillut nyt klassikkoperhoja. Tapsissa ovat vuoroin käyneet Zulu, Royal Coachman ja jokin muutama muu, joiden nimeä en muista. Viimeisellä vuorollani päätän koettaa tyttöystävän sitomaa Red Tagia. Se on viimeinen yritykseni ennen nukkumaanmenoa. Antti kipuaa puuhun tähystämään, sanoo perhoni olevan oikeassa kurssissa..menee juuri suuren siian näköpiiriin, vapaana pohjia myöten uiden ja kala erehtyy nielaisemaan perhon.
Siika, ottiperhona Red Tag no 12.
--
Harjus
Vislaan suuresti kaverille kosken pauhun läpi, mutta miestä ei kuulu. Pupaan on ottanut suurehko harjus ja toivoisin saavani sen. Kala kävi ensin streamer-perhossa, mutta se oli sellainen kopaisu, tiedäthän. Vaihdoin heti pupajäljitelmän ja kala ei epäröinyt napata sitä. Tai mistäpä minä tiedän epäröikö, jokatapauksessa se nappasi sen suupieleensä. Otti keskeltä virtaa, kosken parhaalta ravinnonkeruupaikalta, kahden virran törmäyskurssin yläpuolelta.
Kala käy pitkän matkan alavirrassa, notkuu kivien huopeissa. Toivon oikeasti kalan pysyvän loppuun saakka. Haavia minulla ei ole. Oikeastaan lähdin vain katselemaan virtaa vapa mukanani. Tein muita askareita rannassa ennenkuin päätin heittää muutaman heiton siihen parhaimpaan paikkaan. Viimein Sami saapuu alavirralta ja pudottaa heti haavinsa rantaveteen, johon pyytää minua ohjaamaan kalan. Perho irtoaa suusta juuri, kun kala on haavissa. Haavin pussi ei auennut alas asti, joten kala jäi ikäänkuin ponnahdusta vaille vapaaksi. En antanut siihen mahdollisuutta, vaan puristin kalan sormieni väliin ja hämmästelimme molemmat pienen virran suurta harjusta.
Harjus, ottiperhona vesiperhosen pupajälijitelmä. (kuva; Sami)
Taimen
Pikkupoikana pelotti suuret vahvat taimenet. Ehkä siksi, että olin kuullut Inarissa hurjia juttuja Juutuan taimenista. Kuinka ne katkovat siimat, vievät vehkeet ja jättävät karvaan tappion kirvelemään kalamiehen iholle. Karvamulkkuikään päästyäni en ollut vielä ollut tositoimissa taimenten kanssa. Vasta täysi-ikäisenä sain eräässä oululaisessa baarissa vanhalta tutulta kipinää perhokalastukseen, siis perhokalastukseen oikeilla välineillä. Ei heittokoho virvelin jatkeena meininkiä. Mikä sekin on paikallaan joissain tietyissä olosuhteissa. Mutta että ongelle oikein perhovehkeillä ja taimenta. Mitallisen taimenen jujuttaminen perhovehkeillä ei ehkä ole hirmu vaikeaa, mutta vaikeampaa on ylittää kynnys opetella heittämään ja tarjoamaan perho "oikealla" tavalla kalalle. Opetella ja oppia ja silti malttaa riemumielensä silloin, kun tavoitellaan arkaa kalaa.
Juhan kanssa oltiin Kuusamossa. Kun varovasti kysyi paikallisilta poppamiehiltä minkälaista syöttiä perhomiehen kannattaisi kokeilla, oli matalalla äänellä muristu vastaus seuraavanlainen: "Tummaa tummaa". Viimeisenä yönä se otti. Sitkeän kolmipäiväsrupeaman jälkeen yöllinen tahkoaminen mustan veden kimallellessa edessäni tajusin vavan nyökkäävän syvään ja Young & Son parkaisi pahemman kerran, mutta se onkin jo aivan oma tarinansa ;)
Taimen, ottivieheenä tumma, metson pyrstösulalla kaunisteltu iso perho.
Joki
Joki on perho-onkijalle rakas paikka. Monelle tuntemalleni kalamiehelle joki on
ilman muuta The Joki. Se määrätty paikka tai joki, josta puhutaan suurella kunnioituksella. Ei jokea voi pilata. Ei sen asukkeja tai siellä vierailevia tähtiä voi aliarvostaa kukaan perhokalastaja. The Perhokalastaja.
- Petteri Päätalo, Haukipudas-